Parlør

MP3

81 [åttiein]

Fortid 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]	Menneisyysmuoto 1

Velg hvordan du vil se oversettelsen:

Historia til lingvistikken

Språk har alltid fascinert menneske. Historia til språkvitskapen er difor særs lang. Språkvitskapen eller lingvistikken er å studere språk systematisk. Menneske har tenkt på språk i fleire tusen år. Med det utvikla ulike kulturar ulike system. Slik oppsto ulike skildringar av språk. Språkvitskapen i dag er fyrst og fremst bygd på gamle teoriar. Spesielt i Hellas vart mange tradisjonar grunnlagde. Men det eldste kjende verket om språk kjem frå India. Det vart skrive for 3.000 år sidan av grammatikaren Sakatayana. I antikken sysla filosofar som Platon med språk. Seinare utvikla romarane teoriane deira vidare. Arabarane utvikla òg sine eigne tradisjonar i det 8. hundreåret. Allereie då gav verka deira presise skildringar av det arabiske språket. I nyare tid har vi fyrst og fremst forska på kor språket kjem frå. Dei lærde interesserte seg spesielt for språkhistoria. I det 18. hundreåret byrja dei å samanlikne språk med einannan. Slik ville dei forstå korleis språka utvikla seg. Seinare konsentrerte dei seg om språk som system. Det viktigaste spørsmålet var korleis språka fungerer. I dag er det mange retningar innan lingvistikken. Sidan 50-åra er det utvikla fleire nye fagdisiplinar. Desse er til dels sterkt påverka av andre vitskapar. Døme er psykolingvistikk eller interkulturell kommunikasjon. Dei nye retningane innan språkvitskapen er svært spesialiserte. Eit døme på det er feministlingvistikk. Så historia om språkvitskapen går vidare... Så lenge det finst språk, vil mennesket fundere på dei!

Ingen video funnet!

Nedlastinger er GRATIS for personlig bruk, offentlige skoler eller ikke-kommersielle formål.
LISENSAVTALE | Vennligst rapporter eventuelle feil eller uriktige oversettelser her!
Impressum | © Copyright 2007 - 2024 Goethe Verlag Starnberg og lisensgivere.
Alle rettigheter forbeholdt. Kontakt

skrive	k_r_o_t_a_ kirjoittaa k_________ kirjoittaa __________ kirjoittaa
Han skreiv eit brev.	H_n k_r_o_t_i k_r_e_n_ Hän kirjoitti kirjeen. H__ k________ k_______ Hän kirjoitti kirjeen. ___ _________ ________ Hän kirjoitti kirjeen.
Og ho skreiv eit kort.	J_ h_n k_r_o_t_i k_r_i_. Ja hän kirjoitti kortin. J_ h__ k________ k______ Ja hän kirjoitti kortin. __ ___ _________ _______ Ja hän kirjoitti kortin.

lese	l_k_a lukea l____ lukea _____ lukea
Eg las eit magasin.	H_n l_k_ l_h_e_. Hän luki lehteä. H__ l___ l______ Hän luki lehteä. ___ ____ _______ Hän luki lehteä.
Og ho las ei bok.	J_ h_n l_k_ k_r_a_. Ja hän luki kirjan. J_ h__ l___ k______ Ja hän luki kirjan. __ ___ ____ _______ Ja hän luki kirjan.

ta	o_t_a ottaa o____ ottaa _____ ottaa
Han tok ein sigarett.	H_n o_t_ t_p_k_n_ Hän otti tupakan. H__ o___ t_______ Hän otti tupakan. ___ ____ ________ Hän otti tupakan.
Ho tok eit stykke sjokoladekake.	H_n o_t_ p_l_n s_k_a_t_. Hän otti palan suklaata. H__ o___ p____ s________ Hän otti palan suklaata. ___ ____ _____ _________ Hän otti palan suklaata.

Han var utru, men ho var trufast.	P_i_a o_i u_k_t_n_ m_t_a t_t_ö o_i u_k_l_i_e_. Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. P____ o__ u_______ m____ t____ o__ u__________ Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. _____ ___ ________ _____ _____ ___ ___________ Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen.
Han var lat, men ho var flittig.	P_i_a o_i l_i_k_, m_t_a t_t_ö o_i a_k_r_. Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. P____ o__ l______ m____ t____ o__ a______ Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. _____ ___ _______ _____ _____ ___ _______ Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera.
Han var fattig, men ho var rik.	P_i_a o_i k_y_ä_ m_t_a t_t_ö o_i r_k_s_ Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. P____ o__ k_____ m____ t____ o__ r_____ Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. _____ ___ ______ _____ _____ ___ ______ Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas.

Han hadde ingen pengar, berre gjeld.	H_n_l_ä e_ o_l_t r_h_a_ v_a_ v_l_o_a_ Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. H______ e_ o____ r_____ v___ v_______ Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. _______ __ _____ ______ ____ ________ Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja.
Han hadde ikkje flaks, berre uflaks.	H_n_l_ä e_ o_l_t o_n_a_ v_a_ e_ä_n_e_. Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. H______ e_ o____ o_____ v___ e________ Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. _______ __ _____ ______ ____ _________ Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea.
Han lukkast ikkje, han berre mislukkast.	H_n_l_ä e_ o_l_t m_n_s_y_t_, v_a_ e_ä_n_e_. Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. H______ e_ o____ m__________ v___ e________ Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. _______ __ _____ ___________ ____ _________ Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea.

Han var ikkje fornøgd, men misfornøgd.	H_n e_ o_l_t t_y_y_ä_n_n_ v_a_ t_y_y_ä_ö_. Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. H__ e_ o____ t___________ v___ t__________ Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. ___ __ _____ ____________ ____ ___________ Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön.
Han var ikkje lukkeleg, men ulukkeleg.	H_n e_ o_l_t o_n_l_i_e_, v_a_ o_n_t_n_ Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. H__ e_ o____ o__________ v___ o_______ Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. ___ __ _____ ___________ ____ ________ Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton.
Han var ikkje sympatisk, men usympatisk.	H_n e_ o_l_t s_m_a_t_i_e_, v_a_ e_ä_i_l_y_t_v_. Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. H__ e_ o____ s____________ v___ e______________ Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. ___ __ _____ _____________ ____ _______________ Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä.

Parlør

Historia til lingvistikken

Meny

Lenker

Last ned vår app