suomi » tsekki | 14 [neljätoista] | Värejä

14 [čtrnáct] Barvy

Lumi on valkoinen.	Sníh je bílý.
Aurinko on keltainen.	Slunce je žluté.
Appelsiini on oranssi.	Pomeranč je oranžový.
Kirsikka on punainen.	Třešeň je červená.
Taivas on sininen.	Obloha je modrá.
Ruoho on vihreää.	Tráva je zelená.
Multa on ruskeaa.	Hlína je hnědá.
Pilvi on harmaa.	Mrak je šedý.
Renkaat ovat mustia.	Pneumatiky jsou černé.
Minkä värinen lumi on Valkoinen.	Jakou barvu má sníh? Bílou.
Minkä värinen aurinko on Keltainen.	Jakou barvu má slunce? Žlutou.
Minkä värinen appelsiini on Oranssi.	Jakou barvu má pomeranč? Oranžovou.
Minkä värinen kirsikka on Punainen.	Jakou barvu má třešeň? Červenou.
Minkä värinen taivas on Sininen.	Jakou barvu má obloha? Modrou.
Minkä väristä ruoho on Vihreää.	Jakou barvu má tráva? Zelenou.
Minkä väristä multa on Ruskeaa.	Jakou barvu má hlína? Hnědou.
Minkä värinen pilvi on Harmaa.	Jakou barvu má oblak? Šedou.
Minkä väriset renkaat ovat Mustat.	Jakou barvu mají pneumatiky? Černou.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!