suomi » tsekki | 13 [kolmetoista] | Toimintoja

13 [třináct] Činnosti

Mitä Martha tekee?	Co dělá Marta?
Hän työskentelee toimistossa.	Pracuje v kanceláři.
Hän työskentelee tietokoneella.	Pracuje s počítačem.
Missä Martha on?	Kde je Marta?
Elokuvissa.	V kině.
Hän katsoo elokuvaa.	Dívá se na film.
Mitä Peter tekee?	Co dělá Petr?
Hän opiskelee yliopistossa.	Studuje na univerzitě.
Hän opiskelee kieliä.	Studuje jazyky.
Missä Peter on?	Kde je Petr?
Kahvilassa.	V kavárně.
Hän juo kahvia.	Pije kávu.
Mihin he menevät mielellään?	Kam chodí rádi / rády?
Konserttiin.	Na koncert.
He kuuntelevat mielellään musiikkia.	Poslouchají rádi hudbu.
Mihin he eivät mene mielellään?	Kam chodí neradi / nerady?
Diskoon.	Na diskotéku.
He eivät tanssi mielellään.	Neradi tančí.

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!